tää on kerrasta poikki!

Mitääh! Joku omantunnon ääni uhkas tulla kolkuttaan mun ovelle. En tiedä pitäskö huolestua vai olla ylpeä itsestään. Voivoivoi. Ei siinä.

Juhlistaakseni hienoa sinkun elämää (nytkun tätä ylistää näin hirveänä, tuntuu että se ei olisikaan niin hienoa, käänteispsykologiaa?) ostin itselle uudet kengät! Hienot Jimmy Choot joihin meni pitkäpätkä palkkaa mitä olen tienannut tässä koulun ohella. Kaduttaa. Hiljennetään omatunto, ansaitsen nämä kengät. Näillä etsin ehkä uusia miehiä. Ei, en tänään. Tänään on tyttöjen ilta.

Eilen oli perjantai. Perjantai on aina hienopäivä. Eksyin erään kaverini luokse, jonka kanssa olen aina tullut aika hyvin tässä juttuun. Tutustuimme eräällä pakollisella kurssilla. Olemme pitkään heittäneet likaista flirttiä, niin julkisella paikalla kuin koneella. Noh, tutkimaan jotain mielenkiintoista kirjaa hänen luokse, ja hups! Huomasin makaavani haarat levällään hänen sängyllään. Ei tässä sinäänsä mitään väärää, mutta seinältä tuijotteli hänen tyttöystävänsä kuva. Siinä kuvassa sillä oli tosi tekopyhä ilme. Se ilme huusi minulle " Tiedän mitä teet! Mene pois! " Mutta se mitä minä olen kuullut, heillä on mennyt jo yli puoli vuotta järkyttävän huonosti ja jätkällä muutenkin palamassa käämit sen kanssa, eli tein vain palveluksen? Oli muuten ihmeellistä kielityöskentelyä.

Huh. Olen vanhempieni luona ja istun vanhassa huoneessani peiton alla. Katson vaatekaapin ovessa olevia yläaste aikaisia kuvia. Kaikissa tummatukka. Huh. Tämän päivän mission pitäisi alkaa ensinnäkin sillä että isä syöttää minulle lempiruokaani. Senkin se tekee vain siksi koska se luulee että se estää minua tekemästä hätiköityjä päätöksiä. Sillä minä olen ottamassa värinpoistoa ja värjäämässä tosiaan Blondiksi. Hullua? Kyllä.


Fetisseistä kenkiin, kengistä selkiin. Selät on seksikkäitä. Tässä ainakin.